Jakson oppeja ovat: 

• Miten teknologia täydentää ja syventää ilmailualan päivittäistä toimintaa
• Miten tekoälytyökalut otetaan käyttöön niin, että inhimillinen kosketus säilyy
• Millaisia rooleja kehittyvä teknologia näyttelee lentoliikenteen tulevaisuudessa

Jakson oppeja ovat: 

• Millaisista osasista kotimaisen ja kansainvälisen kaupankäynnin nykytila koostuu

• Miten uusi tekoäly ja teknologia rikastavat mm. logistiikkaa ja asiakaspalvelua 

• Mistä ainesosista syntyy laadukas ja jäljittelemätön asiakaskokemus 

Miten alustatalouden aikakaudella skaalataan liiketoiminta sellaiselle tasolle, että Suomen mittakaavassa toimiva liikeidea voidaan toisintaa kymmenissä muissa maissa? Mikä on teknologian rooli alustatalouden kasvun ja kehityksen kirittäjänä? Näihin ja moniin muihin kutkuttaviin aiheisiin pureudumme Woltin operatiivisen johtajan Marianne Vikkulan kanssa. Luvassa on vauhdikas, oivaltava ja käytännönläheisten oppien täyttämä jaksollinen suomalaisen menestystarinan näköalapaikalta kertyneistä opeista ja kokemuksista. 

Jakson oppeja ovat: 

• Miten skaalataan suomalainen yritys globaalin mittakaavaan maa kerrallaan 

• Miten tekoäly ja automatiikka vaikuttavat alustatalouden nykytilaan ja tulevaisuuteen

• Minkälaiset teknologian, toiminnan ja yrityskulttuurin osatekijät kirittävät Woltin kasvua 

Jakson oppeja ovat: 

• Miltä tietoturvan nykytila näyttää eurooppalaisesta perspektiivistä
• Millaista ammattimaisten kyberrikollisten toiminta on tänä päivänä
• Miten teknologiaa koskeva lainsäädäntö, kehittyvät tekoälytyökalut ja pilvipalvelujen yleistyminen vaikuttavat tietoturvaan

Jakson oppeja ovat: 

• Miten tunnistaa AI-hankkeet, joilla on aidosti liiketoimintavaikutusta 
• Miten organisaatio rakentaa kulttuurin, jossa asiantuntija ja tekoäly täydentävät toisiaan 
• Miten AI voi luoda kokonaan uusia tuotteita ja palvelumalleja eri toimialoilla 

----more----

Tämän jakson oppeja ovat:

• Miten yrityksissä tulee suhtautua teknologian jatkuvasti nopeutuvaan muutokseen
• Kuinka valjastaa teknologia tehokkaammin liiketoiminnan kasvun mahdollistajaksi 
• Mitä tekoälymurroksen vauhdissa pysyminen vaatii yrityksiltä 

Tämän jakson oppeja ovat: 

• Miksi hyvä johtaja on ennen kaikkea työyhteisön ylevin palvelija 

• Miltä tekoälymurroksen aikakausi näyttää alan pioneerin näkökulmasta 

• Minkä tulee muuttua koulutuksen osalta, jotta tekoälyvalmiudet kehittyvät

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! 

Keskustelemme Monikan kanssa muun muassa maksuliikennealan nykyisestä tilasta ja tulevaisuudesta, bisneksestä joukkuelajina, sekä tärkeästä ohjesäännöstä, joka pätee niin liiketoimintaan kuin elämään – se on nimeltään Zero Asshole Policy.

Tässä jaksossa opit:

• Miltä maksuliikennealalla näyttää näköalapaikalta tarkastellen
• Millä taktiikalla bisneksen pelikentällä dominoidaan
• Mitä tulevaisuuden hybridityö voisi olla

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Jaksossa keskustellaan muun muassa Suomen startup-tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa, suomalaisen bisneskentän mahdollisuuksista sekä hybridityön sielunelämän syvemmistä ulottuvuuksista. Poikkeuksellisesti jakso on kokonaan englanninkielinen.

Tässä jaksossa opit:

• Mitä Suomen startup-maailmassa riittää ja mitä tarvitaan lisää
• Miksi Suomen peliala on kriisissä – vai onko sittenkään?
• Mitä tulevaisuuden hybridityö voisi olla

 Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miten perinteinen autoliiketoiminta kehittyy vastaamaan entistä paremmin asiakaskentän muutoksiin, ja miltä suhdanneherkkä autoala näyttää nyt turbulenssin keskellä. Ja myös siitä, että mitä tekemistä autoliikkeellä on Slushissa?

Tässä jaksossa opit:

• Miten digitalisoituminen, tekoäly, automaatio ja rajapinnat muokkaavat liikkumistamme
• Miten startupit pääsevät mukaan autojen kehittämiseen
• Mitä keinoja asiakastyytyväisyyden kasvattamiseen on

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Jaksossa nousevat esiin muun muassa kvanttiteknologian investointitarve ja teknologian ja humanismin suhde vihreän siirtymän toteuttamisessa.

Tässä jaksossa opit:  

• Miksi syväteknologia ei yksin ratkaise vihreää siirtymää
• Miksi Suomen pitäisi panostaa kvanttiteknologian osaamiseen
• Milloin ihmiskunta innovoi tehokkaimmin

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.  

Jaksossa keskustellaan muun muassa teknologiasijoittamisen erityispiirteistä, Inderesin alkutaipaleen karikoista sekä Rautasen oivalluksista johtajana.    

Tässä jaksossa opit:  

• Miten perehtyminen ja pitkäjänteisyys suojelevat sijoittajaa kurssien nytkähdyksiltä 
• Miten Inderes nousi naureskelun kohteesta arvostetuksi analytiikkataloksi   
• Missä tilanteissa mikromanageeraus voi olla jopa johtajan velvollisuus 

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.  

Keskustelun aiheina oli muun muassa se, miten Slush onnistuu houkuttelemaan Piilaakson sijoittajat marraskuiseen Helsinkiin, muuttuiko tapahtumakenttä pandemian myötä, sekä millaisilla ideoilla ja pitchillä voi saada ekan miljoonan sijoittajilta. 

Tässä jaksossa opit: 

• miten itseään toteuttava ylivertaisuusharha auttaa onnistumaan pyrkimyksissä 
• mitä elementtejä voittavassa pitchissä on  
• missä syntyy seuraava yksisarvinen 

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Muun muassa Torpan Poikia, Helsinki Seagullsia ja Suomen koripallomaajoukkuetta huikean peliuransa aikana kapteenin roolissa luotsannut Huff on paraikaa siirtämässä osaamisensa urheilukentältä politiikkaan.

Keskustelimme Huffin kanssa muun muassa menestyksen tekijöistä sekä voittamisen ja tiimipelaamisen ideologiasta. Puhuimme myös siitä, miten teknologia muuttaa treenaamista ja valmentautumista, sekä kuinka huippuluokan urheilun opit voi skaalata osaksi menestyksekästä poliittista uraa sekä yritystoimintaa.

Tässä jaksossa opit:

• miten edetä elämässä, kun identiteetti ei ole enää sama kuin eilen
• mitkä asiat ovat yllättävimpiä poliittisen uran ensiaskeleilla
• miten joukkoja johdetaan edestä, urheilussa ja työelämässä

Seuraa Älyradiota  Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Puhumme myös siitä, mitä energiakriisi tarkoittaa ylipäätään eri energiamuotojen saatavuudelle.

Tässä jaksossa opit: 

• mikä merkitys tutkimuksella ja tuotekehityksellä on
• skaalautumismahdollisuusien pakosta
• millä aikataululla hiilineutraaliutta voidaan odottaa

Seuraa Älyradiota  Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Tässä jaksossa opit:  

• mitä raha- ja maksuliikenteen rajapinnoilla tulee tapahtumaan tulevina vuosina
• skaalautumisen liiketoimintahyödyistä
• missä voimme kiriä Ruotsia kiinni. 

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Närhinen päätti jo teininä, että hän päätyy pankki- ja finanssialalle, ja sillä uralla hän onkin ollut jo yli 30 vuotta. Närhinen on uransa aikana nähnyt monien pankkien toimintaa useissa johtotehtävissä. Kuuntele jaksosta Närhisen analyysi jännittävästä syrjähypystä pankkialalta Rovion talousjohtajaksi.  

Tässä jaksossa opit:  

• miten varautua inflaatioon ja korkojen nousuun.  
• miten vastuullisuus näkyy sijoittamisessa. 
• missä menemme digivalveutuneisuuden kanssa. 

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Häkämies on seurannut aitiopaikalta, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat vaikuttaneet suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksiin. EK:n johtopestin avulla Häkämies on päässyt myös todistamaan, miten suomalaisten yritysten innovaatioiden avulla voidaan vähentää päästöjä niin Suomessa kuin ulkomailla.  

Tässä jaksossa opit:  

• miten Suomesta tehdään digitalisaation ja teknologia-osaamisen ykkösmaa, 
• miten tuottavuus linkittyy uuteen teknologiaan ja 
• miksi elinkeinoelämä tarvitsee edunvalvontaa ja miten sitä tehdään.  

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Tehtävässään hän pitää tärkeänä, että alalla ei puhuta pelkästään koodaamisesta, kvanttitietokoneista ja tekoälystä. Kovan tekkipuheen lisäksi tulisi keskittyä siihen, että ihmiset ymmärtäisivät, miten teknologia on kaikkien muiden toimialojen moottori.  

Tässä jaksossa opit:  

• mitä esteitä ohjelmistoalan houkuttavuudella on 
• miten näitä esteitä voitaisiin purkaa 
• mitä pitovoimia yritysten pitäisi tarjota junioritason tekijöille 

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Pienestä pitäen teknologiasta kiinnostunut Tolvanen uskaltaa visioida sen tulevaisuutta. Hän näkee tunneälyn ja ongelmanratkaisukyvyn merkityksen kasvavan huomattavasti sitä mukaa kun tekoälyllä korvataan mallinnettavia töitä. 

Tässä jaksossa opit:  

• miltä teknologinen tulevaisuus näyttää. 
• mitä tarkoittaa reunalaskenta, ja miten metaverse muuttaa teknologiaa. 
• miksi empatia ja tunneäly ovat tärkeitä niin toimitusjohtajalle kuin kaikille muillekin. 

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Digitalisaatio ei ole Lehtimäelle mitenkään uusi juttu, sillä kaupankäynti siirtyi pörssissä tietokoneilla tehtäväksi jo 1990-luvun puolivälissä. Ihmismeklarikin on jo harvinaisuus pörssivälityksessä. Ihmiskontakti pysyy silti tärkeänä osana luottamuksen synnyttämisessä. 

Tässä jaksossa opit:  

• Mitä on vastuullisuusdata, ja mihin sitä käytetään pankkitoiminnassa? 
• Miltä sektorilta löytyvät parhaat edellytykset menestymiseen?  
• Mistä tekijöistä suomalaisten varallisuus on kasvanut? 

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Nyt hän on ollut luotsaamassa Unikieta kovaan kansainväliseen kasvuun ja autoteollisuuden tulevaisuuden kumppaniksi pitkälle tulevaisuuteen. Pysähdymme Esko Mertsalmen kanssa IoE:n, 5G:n ja tekoälyn risteykseen puhumaan teknologiayrityksen kansainvälisestä kasvusta, koneoppimisesta ja autonomisesta liikkuvuudesta. 

Tässä jaksossa opit: 

• Mikä on kansainvälisesti menestyvän yrityksen secret sauce?
• Miten kasvupotentiaalia voi ylläpitää?
• Mitä vielä tarvitaan, että autot liikkuvat ilman kuskia? 

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Raija Tapio aloitti Aavassa laboratoriohoitajana, josta hän sittemmin nousi tiiminvetäjäksi, liiketoimintajohtajaksi ja lopulta toimitusjohtajaksi. Kuulemme, mitkä asiat Raija itse näkee uransa etenemisen kulmakiviksi sekä miten data ja teknologia muokkaavat terveydenhoitoa. 

Tässä jaksossa opit:  

• Mitä vahvuuksia perheyhtiöllä on? 
• Miten digitalisaation keinoilla voidaan helpottaa hoitajapulaa? 
• Mitä tarkoittaa, että lääkäri on lähdekriitikko?  

Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Palomäki on tarkastellut globaalia yritysmaailmaa sekä toimittajana että yrityksen viestinnästä vastaavana. Aten uran aikana meriteollisuus on muuttunut merkittävästi ympäristövaatimusten ja -tavoitteiden kiristyessä huomattavasti. Samalla erilaiset vaikuttajaryhmät ovat saaneet sosiaalisen median kautta aiempaa enemmän ilmatilaa ja näkyvyyttä. 

Puhumme jaksossa Palomäen kanssa kansainvälisestä strategisesta markkinoinnista ja vastuullisuudesta sekä meriliikenteen tulevaisuudesta.

Tässä jaksossa opit: 

• Miten ympäristökriisi vaikuttaa liiketoimintaan ja miten sen vaikutusta voi hallita?
• Miten innovointia ja tuotekehitystä voidaan tehdä yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa?
• Pitääkö jokaisen firman olla jatkossa TikTokissa? 

Seuraa Älyradiota  Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Nurmi on toiminut toimitusjohtajana ja C-tason rekrytoijana, ja julkaisi tämän vuoden toukokuussa kirjan, jonka nimi on Toimitusjohtaja: Johda ja ajattele kuin menestyvä toimitusjohtaja. 

Puhuimme jaksossa hänen kanssaan, mitä menestyksekäs johtaminen vaatii, johtajuuden elinkaaresta sekä kiivaasti muuttuvan teknologian vaikutuksesta pestiin.

Tässä jaksossa opit: 

• Miksi uuden toimitusjohtajan pitäisi omaksua 30+100 päivää -ajattelu
• Millaisia selviytymiskeinoja toimitusjohtajalla pitää olla myrskyn silmässä
• Miten firmasta lähdetään tyylillä

Ritakallio aloitti OP Ryhmän pääjohtajana vuonna 2018 ja muutti yrityksen strategisen suunnan kohti liiketoiminnan ydintä: pankki- ja vakuutusliiketoimintaa. Vaikka OP keskittyy tällä hetkellä vain ydinbisnekseen, ovat pankkijätin tutkimus- ja kehityskulut silti Suomen kolmanneksi korkeimmat.  

OP on vuosien saatossa kerännyt asiakkaikseen jopa 40 % suomalaisista ja se, mitä asiakkaille kuuluu, heijastuu vahvasti koko Suomen yhteiskuntaan. Selvitimme Ritakalliolta mistä syntyy tulevaisuuden Suomen menestys ja miten kansainväliset pankki- ja vakuutusalan trendit leviävät Suomen markkinoille – vai leviävätkö laisinkaan?  

Tässä jaksossa opit: 

• Miten OP Ryhmä heijastaa yhteiskuntaamme 
• Mikä on datan merkitys pankkitoiminnassa 
• Katoaako käteinen käytöstä 

Visma konserni teki vuonna 2020 lähes neljäkymmentä yrityskauppaa, mikä on tarkoittanut useiden eri organisaatiokulttuurien yhteensovittamista. Myös Visma Passeli on kasvanut yritysostoilla ja Karasjärvellä on selkeä strategia, jolla erilaiset yrityskulttuurit sovitetaan yhtenäiseksi. Kovasta kasvusta huolimatta Visma Passeli on palkittu kolme kertaa Great Place to Work -sertifikaatilla suuryrityssarjassa – eli Karasjärven johtamisfilosofia on tuottanut tulosta.  Tässä jaksossa opit:

• Miten ihmislähtöinen johtaminen onnistuu kasvavassakin yrityksessä
• Mitä keinoja yrittäjällä on saada aika riittämään sille, mitä oikeasti haluaa tehdä
• Miten voimakkaasti kasvava yritys voi löytää kasvun paikkoja ytimen läheltä

Älyradion juontaja Eero kutsui vieraaksi DigiFinland toimitusjohtajan Mirva Antilan. Pitkän uran teknologiafirmoissa tehneen Antilan kanssa puhumme kansalaisten digitaalisesta yhdenvertaisuudesta ja millaisia muutoksia se vaatii. Keskustelemme myös uuden teknologian, kuten lohkoketjujen vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksista.

Antilan kanssa selviää digitalisaation ja teknologisen edistymisen nykytila, tulevaisuus ja esteet.

Keskustelua syntyi meitä kaikkia koskettavista digitaalisista palveluita ja miten ne tehdään mahdollisimman käyttäjälähtöisiksi ja vaikuttaviksi kaikille.

Tässä jaksossa opit:

• Miten voi varmistaa digitaalisen yhdenvertaisuuden palveluita tehdessä?
• Miten tekoäly voi auttaa elämän haastavissa tilanteissa?
• Millä tavoin lohkoketjut voidaan valjastaa meidän kaikkien käyttöön?

Perinteisenä pidetyllä vakuutustoimialalla 140-vuotias Fennia on ottanut ketterän loikan digitalisoitumiseen osana Tulevaisuuden Fennia -muutosohjelmaansa.

Muutosohjelma kattaa avaintoiminnot aina perusjärjestelmistä markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun rajapintoihin. Toiminnot siirtyvät Salesforcen toimittamalle alustalle.

Antti Huhtala innostuu datan hyödyntämisen mahdollisuuksista ja ennen kaikkea osaavasta henkilöstöstä. Niiden avulla Fennia pitää asiakkaat kaiken keskiössä.

Tässä jaksossa opit: 

• Miten asiakkaiden muuttuviin odotuksiin voi vastata?
• Miten vakuutusala tulee muuttumaan, jos rajapintoja avataan?
• Miten älykäs algoritmi auttaa mallintamaan vakuutusriskiä?

Jaksossa kuulet muitakin toimialoja koskevaa keskustelua elämän ja kuoleman kysymyksistä. Laita siis kuunteluun.

Jaksossa keskustellaan muun muassa ajattelusta, stressin sietämisestä, koulutusinnovaatioita kehittävästä HundrEDistä ja ajanhallinnasta. Sakulla on itselläänkin monta rautaa tulessa, ja hän on opetellut paljon priorisointia. 

“Mä koitan lähteä mukaan vain sellaisiin hankkeisiin, jotka mulla riittää aikaa tehdä hyvin. Jos näyttää, ettei näin ole, en lähde mukaan tai lopetan jonkin tekemisen. Teen paljon asioita, mutta jätän myös hyvin paljon tekemättä. Se on mulle ihan yhtä tärkeää”, Saku sanoo.

Innovaatiot, laadukas ajattelu ja luovuus ylipäätään vaativat kehittyäkseen hyvän pohjan. Kun voi hyvin fyysisesti ja henkisesti on avoimempi laadukkaan ajattelun kehittymiselle. Uni ja mielenrauha ovat Sakun mielestä äärimmäisen tärkeitä pohjan rakentamiselle. Paniikissa ihminen mielellään haalii lisää tekemistä; ein sanominen vaatii usein rauhallista ja kirkasta mieltä.

Kutsuimme Älyradion vieraaksi Sitran ennakoinnista ja strategiasta vastaavan johtajan Katri Vatajan. Puhumme Vatajan kanssa Sitran kunnioitettavan laajasta megatrendiennusteesta, työn muutoksesta sekä ennakoinnista – miten ennakointia voi tuoda omaan yritykseen?  

Ennakointi on nimittäin helpommin sanottu kuin tehty. Vatajan mukaan on helppo katsoa yhtä sektoria tai megatrendiä, mutta isot muutokset tapahtuvat, kun useampi muutos kietoutuu yhteen. Kuuntele jakso ja opit muun muassa sen, miten ennakointivalmiuksiaan voi parantaa!

Kutsuimme Älyradion vieraaksi Finlaysonin tuoreen toimitusjohtajan Mikko Koposen. Kysymme Koposelta, kuinka yritys kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 43 prosenttia ja kolminkertaisti verkkokauppansa. Yhtiö on uudistanut toimintaansa isosti, ja tähtäimessä on suunnitelmallinen ja systemaattinen kasvun rakennus myös pitkälle tulevaisuuteen.

Vastuullisuudessa Finlayson luottaa avoimuuteen. Yhtiö on tarkkana alihankintaketjujen kanssa ja pelaa asiakkaan kanssa avoimin kortein. Finlayson haluaakin keskustella suoraan alan vastuullisuudesta ja ottaa kantaa tekstiilialan ja yhteiskunnan kehitykseen.

Jaksossa kuullaan muun muassa Koneen uudesta strategiasta, Varman ja Kalmarin markkinoinnin tekemisen isoista uudistuksista sekä siitä, miten sovelluskehitys on nopeutunut viime vuosina.

Jaksossa kuullaan myös klippejä Salesforce Liven puheenvuoroista. Klippien lomassa Eero ja Jenny keskustelevat muun muassa kestävästä liiketoiminnasta, markkinoinnin ja sovelluskehityksen muutoksesta sekä hieman omista uravalinnoistaan.

Rive Kanervan valmennustavat ovat saaneet laajaa tunnustusta niin jalkapallomaailmassa kuin yritysmaailmassakin. Riven sanoin taikakeinoja johtamiseen ei ole, vaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä pelaajien osallistamiseksi. Riven apukeinoina tässä ovat olleet palaute- ja kehityskeskustelut sekä yhteisten arvojen määrittely, jotka lisäävät pelaajien sitoutumista ja itseohjautuvuutta. Kuulostaa tutulta, eikö vain? 

Kuuntele koko jakso, niin pääset kuulemaan yhden aikamme kiinnostavimman johtajan valmennusfilosofiasta, datalla höystetystä valmennuksesta sekä jalkapallon ja bisnesmaailman johtamisen yhtäläisyyksistä ja eroista. 

Etteplan on yritys suomalaisen insinööritaidon ytimestä. Sen kädenjälki löytyy niin Koneen hisseistä, Postin pakettiautomaatista, Husqvarnan moottorisahoista kuin 3D-tulostuksestakin.

Yritys on globaalisti monen teknologian etulinjassa. Jaksossa onkin luvassa kiinnostavaa puhetta 3D-tulostuksesta ja valmistavasta teollisuudesta. 

3D-tulostus mahdollistaa nopeat tuotannot ja helpon tuotevarioinnin lähellä markkinoita. Korvaako 3D-tulostus perinteiset valmistustavat, ja mitä Etteplan teki ensimmäisenä maailmassa? Kuuntele niin tiedät!

Älyradion Eero ja Jenny kutsuivat studioon tekoälyprofessorina tunnetun Teemu Roosin Helsingin yliopistosta. Hän on ollut luomassa muun muassa huippusuosittua Elements of AI -kurssia.

Luvassa on paljon kiinnostavaa puhetta tekoälystä ja siitä, mihin sitä oikein voi käyttää. Roosin mukaan asiakaskokemus ja sen kehittäminen ovat yksi tekoälyn avainalueista. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että asiakas keskustelee chatbotin kanssa!

Luvassa on myös vinkki vanhemmille ja opettajille: jälkikasvun kouluaineiden kanssa kannattaa olla tulevaisuudessa tarkkana!

Katilla on aitiopaikka suomalaisen verkkokaupan ytimeen: esimerkiksi viime vuonna PostNordin kotiinkuljetusten määrä kasvoi 70 prosenttia. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, millainen rooli kuljetuksella on verkkokaupan asiakaskokemuksessa, miten verkkokauppa-asiakkaiden odotukset vaihtelevat ja eroavat toisistaan Euroopassa ja siitä, miksi kuluttaja valitsee juuri tietyn kuljetusvaihtoehdon.

Vapaa-ajallaan Packalén valmentaa kehitysvammaisten paraolympiajoukkuetta. Hän on viemässä Suomen maajoukkuetta vuoden 2023 maailmanmestaruuskisoihin. PostNord myöntää myös stipendejä nuorten koripalloharrastukseen We Deliver -rahaston kautta. Jaksossa Eero lupautuu lahjoittamaan rahastoon ja hakee vielä Salesforcelta matchauksen lahjoitukselle.

Vuonna 2020 Älyradiossa keskusteltiin muun muassa kahden ison pörssiyrityksen fuusiosta, Stockmannin tulevaisuudesta, rakkaudellisuudesta työpaikalla, ihmistieteilijöistä bisneksessä, työmarkkinoista ja tulevaisuudesta. 

Kokosimme tähän jaksoon pätkät kuudesta Älyradion jaksosta. Nostimme esiin isoja ajatuksia, joita kannattaa pohtia myös tänä vuonna.

Tämä jakso on Älyradion juontajan Sami Lampisen läksiäisjakso. Sami jää sapattivapaalle, ja Älyradio palaa uudistuneena jälleen maaliskuussa. Sillä välin voit perehtyä Älyradion aiempiin jaksoihin tai muihin Salesforcen sisältöihin osoitteessa salesforce.com/suomiblogi

Sami Lampinen kutsui studioon Stockmannin toimitusjohtajan Jari Latvasen. Puheenaiheina ovat muun muassa muutoksen johtaminen, monikanavainen kauppa ja se, miten Stockmann luo nahkaansa kohti uudenlaista asiakaskeskeisyyttä.

“Stockmann on uudistanut palveluitaan uskomattomassa paineessa. Yhtiö on erityisen kiinnostava, koska se rakentaa aidosti monikanavaista ostokokemusta, jossa kivijalalla ja verkkokaupalla on kummallakin omat roolinsa”, Lampinen sanoo.

Latvanen on työskennellyt monessa käänneyhtiössä. Nyt hän uudistaa yrityssaneerauksessa olevaa Stockmannia tarkasti henkilökuntaa kuunnellen. Esimerkiksi uusista palveluista moni on tullut kehitysehdotuksena henkilökunnalta.

Jakson lopussa soitamme Ambientian yksityisen sektorin myyntijohtajalle Marko Saariselle ja puhumme hieman poikkeusvuoden verkkokaupalle heittämästä haasteesta.

Tässä jaksossa Älyradion juontaja Sami Lampinen kutsuu vieraakseen futuristi Risto Linturin. Viime aikoina hän on perehtynyt siihen, mikä rooli eri teknologioilla on koronakriisin ratkaisussa. Lisäksi hän on tutkinut sitä, miten teknologia voi edistää kestävää kehitystä. 

Teknologian kehityksestä kerrotaan aina kahta tarinaa. Niistä toinen on utopia ja toinen dystopia. Teknologia on valtava voima, jolla maailmaa voi muuttaa. Linturin mukaan utopia ja dystopia vääntävät koko ajan kättä, kumpi on voitolla esimerkiksi 40 vuoden päästä. Parhaassa tapauksessa ihmiskunta saa teknologian avulla ratkottua kaikki polttavat ongelmat ilmastonmuutoksesta sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. 

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Biitin kaupalliselle johtajalle Lauri Kurjelle ja puhumme esimerkiksi myynnin pelillistämisestä sekä siitä, mikä saa myyjän syttymään. 

Tässä jaksossa Sami Lampisen vieraaksi saapuu Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen, joka aloitti tehtävässään tänä vuonna. Alku oli hieman erilainen, kuin mitä kukaan meistä osasi kuvitella. Startup-kenttä ei kuitenkaan halvaantunut, vaan moni yritys on lähtenyt uudella innolla ratkomaan uuden ajan ongelmia ja haasteita. Myös rahoituskierrokset ovat edenneet, vaikka osalla startupeista onkin ollut rahoitusvaikeuksia.

Poikkeustila tuo Suomelle myös valtavan mahdollisuuden. Moni piilaaksolainen on ollut tyytymätön elämänlaatuunsa. Nyt kun työ ei ole enää sidottu paikkaan, näyttäytyvät Suomen turvallisuus, puhdas luonto ja yhteiskunnan toimivuus houkuttelevina vaihtoehtoina. Heitä myös houkutellaan aktiivisesti Suomeen.

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Fluidon myyntijohtajalle Thomas Johanssonille ja puhumme muun muassa tapahtumista. Esimerkiksi Salesforcen Dreamforceen voi tänä vuonna osallistua ilman jetlagia!

Eri arvioiden mukaan 94 prosenttia työvoimasta tulee tarvitsemaan uusia taitoja. Siksi uuden opiskelu kannattaisi aloittaa mieluummin tänään eikä huomenna. Jatkossa koulutuksen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa vuosikausien opintokokonaisuuksia, vaan osaamista voi päivittää tiiviimmillä täsmäkoulutuksilla.  

Vanhala-Harmasen mukaan henkilöstöalaa ei voi enää irrottaa teknologiasta. Tekoälyn avulla etsitään oikeita työntekijöitä yrityksille. Nyt Barona tutkii, miten se voisi mallintaa koronan leviämistä ja tarjota ennakoivasti muita töitä palvelualojen työntekijöille, joiden työllisyyteen kiihtymis- ja leviämisvaihe vaikuttavat. 

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Saranen Consultingin Tommi Ohtoselle, joka valmistelee parhaillaan seuraavaa Salesforce Academya. Kyseessä on Salesforcen kumppaneiden ja asiakkaiden tarpeisiin rakennettu rekrytoiva koulutusohjelma, jonka avulla moni on löytänyt uuden uran. 

Työtä on ollut runsaasti: esimerkiksi uuden organisaation rooleja on täytetty niin, että rekrytoijat eivät välttämättä ole tavanneet uusia työntekijöitä kertaakaan kasvokkain.

Samaan aikaan myynti- ja huolto-organisaatio ovat totisesti olleet uuden edessä, kun matkustaminen ei aina ole ollut mahdollista. Esimerkiksi VR- ja AR-sovelluksia on otettu käyttöön kovaa vauhtia.

Luvassa on puhetta myös siitä, kuinka Finnairin kurssi kääntyi Pekka Vauramon aikakaudella ja mikä on kestävyyden rooli Metso:Outotecille ja muillekin suomalaisille vientiyrityksille.

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme TietoEVRYn Kalle Paajaselle, jonka kanssa puhumme muun muassa tunneälystä.

FiBANin jäsenet sijoittivat viime vuonna yli 54 miljoonaa euroa 400 startupiin. Oikea-aikaisella rahoituksella on kasvuyrityksille valtava merkitys, mutta niin on myös bisnesenkeleiden osaamisella ja verkostoilla. Suomessa bisnesenkelit ovat sijoittaneet muun muassa Supercelliin, Jungle Juice Bariin ja Loviaan.

Perinteisesti sijoituksia on neuvoteltu kasvokkain. Korona-aika on kuitenkin vienyt konservatiivisen rahoituksen verkkoon, ja nyt myös rahoituskierroksia on toteutettu alusta loppuun etänä. Samaan aikaan korona on saanut yritykset keksimään aivan uusia innovaatioita.

Ekosysteemin äänessä soitamme Accenturen Tuomas Lötjöselle. Puhumme muun muassa liiketoiminnan, designin ja teknologian yhteispelistä.

Älyradiossa vieraana on Nesteen uusiutuvasta tieliikenteestä vastaava johtaja Carl Nyberg. Hän keskustelee Samin kanssa muun muassa liikenteen tulevaisuudesta, uusiutuvan dieselin myymisestä suomalaisille ja siitä, mikä on nykyisten autojen rooli puhtaammassa liikenteessä.

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Deloitte Digitalin Suomen maajohtajalle Tommi Mäenpäälle ja puhumme muun muassa kirjavinkeistä.

Afshar’s profession is one of a kind: as a Chief Digital Evangelist, he writes blogs, delivers speeches, gives interviews, and keeps himself on the pulse of technology and business. 

Many people think that the customer should be at the center of everything. However, according to Vala Afshar, the best place for a business is to be on the edge of the customer’s business. From there, a company can observe the changing needs of business and customers. 

But why should AI be a human right? What kind of role does technology have in preventing the pandemic? Listen to Sami’s and Vala’s discussion on Älyradio!

Moni yritys sai keväällä karvaasti tuta sen, miten nopeaa muutos voi olla. Pandemialla on pitkäjänteisiä vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin, sillä pakon edessä myös kuluttajat ovat oppineet käyttämään kymmeniä ja taas kymmeniä uusia digitaalisia palveluita. Se auttaa myös uusia digitaalisia palveluita lanseeraavia yrityksiä.   Yritysten toimintaa ei ravistele vain digitalisaatio vaan myös kuluttajien nopeasti muuttuvat vaatimukset vastuullisuudesta. Moni kuluttaja haluaa olla varma, että ostettu tuote on linjasssa arvomaailman kanssa. Brändit ovat kuluttajille yhä läheisempiä, jolloin ne Kirsi Pihan mukaan koetaan kuin kavereiksi. Kaverin törttöily hävettää.   Jakson lopussa soitamme Suomen Piilaaksoon eli Oulun seudulle DigiPartnerIT:n toimitusjohtajalle Arto Heikkiselle.

Näin sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, jonka kanssa Älyradion juontaja Sami Lampinen antaa Älyradiossa raikuvat aplodit opettajille. Jarenko kertoo muun muassa siitä, miten jatkuva etätyö haastaa johtamisen.

Tässä jaksossa on luvassa runsaasti käytännön vinkkejä niin omaan etätyöskentelyyn kuin johtajillekin, jotka tukevat vaihtelevissa korona-arjen haasteissa jonglööraavia alaisiaan. Konkreettinen neuvo tiiviin ilmaisun ystäville: älä säästele hymiöitä ja small talkia.

Jakson lopussa soitamme Sofigaten Liisi Koivulle, jonka kanssa juttelemme siitä, miten IT ja bisnes saadaan puhumaan samaa kieltä ja mikä rooli muutoksen johtamisella on teknologiainvestointien onnistumisen varmistamisessa.

YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen seuraa aitiopaikalta suomalaisten kaupunkien kehitystä. Helsingissä YIT on niin Triplan kuin Marian sairaalan startup-alueenkin takana. 

Kostiainen uskoo kohtaamisten voimaan myös digiaikana. Jo nyt moni on huomannut, että työpaikan hiljainen tieto ei siirry lainkaan entiseen malliin verkkopalaverissa. Moni myös kaipaa työpaikan spontaaneja kohtaamisia, joissa kahviautomaatilla kuulumistenvaihdon lomassa hoituvat myös työasiat. 

Jakson lopussa soitamme Berliiniin ultimate.ai:n toimitusjohtajalle Reetu Kainulaiselle. Hän kertoo, miten tekoäly voi auttaa asiakaspalvelua koronaruuhkassa.

Tätä mieltä on Oona Ylänkö, koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja. Hive Helsinki on uudenlainen koodauskoulu, joka perustuu vertaisoppimiseen. Koulussa ei ole oppitunteja tai opettajia, vaan opiskelu tapahtuu pelillistetyllä oppimisalustalla.

Ylängön mukaan ongelmat ovat tulevaisuudessa yhä monimutkaisempia, jolloin myös ratkaisuissa pitää ottaa huomioon erilaisten ihmisryhmien näkökulmat ja tarpeet. Koulun kumppaneina toimii pitkä liuta suomalaisia eturivin yrityksiä, joihin opiskelijat voivat hakeutua harjoitteluun. 

Jakson lopussa soitamme LiinWayn Samuli Rantalalle ja juttelemme hieman myös ihmisyyden roolista isoissa järjestelmämuutoksissa.

Tätä mieltä on MobilePayn Suomen maajohtaja Anniina Heinonen. Maksamisella on iso merkitys konversiolle ja asiakaskokemukselle. Jos maksaminen tökkii, ostos ei etene korista kaupaksi. 

Verkkokaupassa suomalaisilla on monia erityispiirteitä. Esimerkiksi luottokortilla maksaminen on yhä harvinaista. Moni kuittaa maksun suoraan tililtä – vaikka osa kuluttajansuojasta jää silloin saamatta. 

Ekosysteemin äänessä soitamme F-Securen Rasmus Almqvistille ja puhumme hieman tietoturvasta.

Leskelä ei halua korvata rahoituksen maistereita kulttuuriantropologeilla tai papeilla, mutta saattaisi näitä yhteen sitäkin useammin. Miksi tie kulmahuoneeseen käy lähes poikkeuksetta ekonomin tai diplomi-insinöörin opintojen kautta, vaikka liike-elämästä kiinnostuneita ihmisiä vilisee varmasti muissakin opinahjoissa? 

Leskelän mukaan Suomi on liiankin ammattikeskeinen maa. Hän muistuttaa, että englanninkielisessä maailmassa ei oikein edes ole koulutusta vastaava työtä muistuttavaa käsitettä. 

Jakson lopussa Ekosysteemin äänessä soitamme Columbia Roadin Pirkka Kaijaselle. Hän odottaa jo reippaiden kesätyöntekijöiden tuloa.

Suomessa on muutamia ihmisiä, joiden kansainväliset kontaktit ovat aivan omaa luokkaansa. Yksi heistä on Peter Vesterbacka, jota on myös kuvattu ”pyyteettömäksi toisten verkottajaksi”.

Entinen Mighty Eagle nousi parrasvaloihin Roviolla, Angry Birdsin maailmanvalloituksen myötä. Vesterbacka on myös yksi Slushin perustajista ja Suomen koulutusviennin keskushahmoja. Ja tietysti sen kuuluisan Tallinna-tunnelin nokkamies.

Kauden päätösjaksossa Vesterbacka paljastaa, miten tunnelihanke etenee, ja miksi tämän kansallisesti hyvin tärkeän hankkeen julkisuuskuva on kotimaassa ollut niin negatiivinen. Hän kertoo myös koulutusbisneksistään sekä siitä, pitääkö kiinalaisten kanssa asioidessa osata puhua kiinaa.

Jakson lopussa Anniina Valtonen kysyy Nesteen Heidi Peltoselta, mikä heidän roolinsa oli San Franciscossa järjestetyssä Dreamforce-tapahtumassa.

Tänä päivänä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa tunteet sivuuttavan puurtamisen varaan. Jos luottamusta ei ole ja pelko vallitsee, voi yritykselle käydä todella huonosti.

Camilla Tuominen on kirjailija ja Suomen tunnetuimpia tunnekouluttajia. Hän auttaa suomalaisia johtajia ja työntekijöitä katsomaan peiliin ja johtamaan omia tunteitaan paremmin.

Ajattelun kirkkaus on tämän päivän tietotyöläisen tärkein työväline, ja siksi meidän on pakko kasvaa. Jokainen voi oppia tunneälykkäämmäksi, mutta se vaatii myös organisaatiolta uudenlaista työkulttuuria ja esimerkiksi negatiivisten tunteiden sallimista.

Jakson lopussa testausautomaatioyritys Qentinelin maajohtaja Jyrki Rehumäki kertoo, miten hän valmistautui marraskuussa järjestettyyn Dreamforce-tapahtumaan, ja mitä hän sai tuolta reissulta.

Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin.

Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää.

Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.

Selvää on, että johtaja ei vanhoilla opeilla pärjää läpi uran. Sen sijaan vaaditaan nöyryyttä ja kykyä keksiä itsensä uudelleen useampaan kertaan.

Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila on auttanut lukemattomia johtajia ja yrityksiä uudistumaan. Tässä jaksossa hän kertoo, millainen on tämän päivän ja huomisen hyvä johtaja. Mattila avaa, millainen on resurssijoustava yritys ja mitä tarkoittaa, että johtajan pitää kyetä liikkumaan ketterästi ylä- ja alatasolla.

Jakson lopussa Fluidon Pauliina Löytty kertoo, mitä uutta hän on oppinut henkilöstön motivoinnista.

Näin toteaa SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström. S-ryhmä on viime vuosina ottanut isoja digiloikkia aina varastosta pääkonttoriin. Yhtiön maailmanluokan logistiikkakeskus Sipoossa mahdollistaa sen, että yksittäisten kauppojen valikoimia voi räätälöidä yhä tarkemmin vastaamaan asiakkaiden toiveita. Myös datan entistä tehokkaampi käyttö on tärkeää: tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedonjanoisten asiakkaiden tukemista entistä valistuneempien ostopäätösten tekemisessä.

Tässä jaksossa Nyström kertoo, mitkä strategiset muutosprojektit ovat juuri nyt hänen työpöydällään. Kuulemme myös, miten S-ryhmä toteuttaa kokeiluja ja tuo niitä osaksi ydinliiketoimintaa.

Jakson lopussa Zero Keyboardin Antti Rikkinen kertoo, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

Mikä on sinun työnantajasi tai yrityksesi vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan? Ollaanko plussalla vai miinuksella?

Annu Nieminen etsi Piilaaksosta yritystä, joka osaisi arvioida näitä asioita. Kun tällaista ei löytynyt, hän perusti sellaisen itse. Nyt Nieminen on yritysten vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan mittaavan Upright Projectin toimitusjohtaja. Tässä jaksossa Nieminen kertoo, onko maailma ja Suomi valmis miettimään yrityksen arvonluontia uudella tavalla.

Jakson lopussa Anniina Valtonen jututtaa Accenturen Markku Laukkaa ja kysyy, mitä uutta hän haluaisi oppia juuri nyt.

Tämä on ymmärretty myös tietoliikennekonserni DNA:ssa, joka valittiin alkuvuodesta Suomen parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa tutkimuksessa. Sijoitus pohjautuu pitkäjänteiseen toimintaan hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseksi.

Tässä jaksossa DNA:n yritysmyynnistä vastaava johtaja Johan Flykt paljastaa oman näkemyksensä modernista johtajuudesta. Hän paljastaa myös, millaisia hyötyjä 5G ja ekosysteemit tarjoavat yrityksille.

Jakson lopuksi Flowhavenin toimitusjohtaja Kalle Törmä kertoo, miksi maailman suurimpaan IT-tapahtumaan Dreamforceen kannattaa lähteä.

Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Päivätyökseen hän auttaa ja sparraa suomalaisia yrityksiä toimimaan fiksummin. Neuvosen mukaan vastuullisuus on yrityksille hieno mahdollisuus innovoida ja luoda uutta bisnestä. Valitettavan yleisesti tämä perspektiivi kuitenkin puuttuu, sillä monille suomalaisyrityksille tulevaisuus on yhä peilikuva menneestä.

Neuvonen on Suomen parhaita asiantuntijoita arvioimaan yritysten laajempaa roolia ja vaikutusta. Tässä 4. kauden ensimmäisessä jaksossa Neuvonen kertoo, mitkä kotimaiset yritykset osaavat ennakoida tulevaa. Neuvonen myös paljastaa, mistä kotimaisesta toimialasta hän on eniten huolissaan.

Jakson lopuksi Salesforcen verkosto kertoo ajankohtaisia kuulumisia uudessa Ekosysteemin ääni -osiossa.

Fazerin digitalisaatiojohtaja Juho Friberg kertoo, että muutosvauhti ei hirvitä vaan se, miten yritys pysyy mukana ja kykenee ottamaan tulevaisuuden haltuun. Koti- ja ammattikeittiöitä palvelevan Fredman Groupin hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman katsoo, että kilpailutilanne on avoin, ja siksi vastavoimia ja haastajia on seurattava tarkasti.

Älyradion kevätkauden päättää keskustelu hiljaiseloa pitäneen ex-Cheek Jare Tiihosen kanssa. Seuratuimman suomenkielisen artistin luonut Tiihonen kertoo, miten suosiota rakennettiin sekä sen, mitä menestys merkitsee hänelle nyt.

Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa pysähtyi kertomaan, mikä heidän mielestään on älykkäintä tällä hetkellä.

Finnairin markkinointijohtajan Johanna Jäkälän tärkein tehtävä on lähes satavuotiaan brändin säilytys ja kasvattaminen. Myös lentomatkustajat haluavat nykyään yhä yksilöllisempää tarjontaa, ja tässä uusi teknologia auttaa. Jäkälä kertoo Finnairin tulevaisuudesta sekä siitä, miten asiakaspalvelun lähes 100 000 kuukausittaista asiakaskyselyä hoidetaan jatkossa entistä mutkattomammin.

Jakson toinen vieras on Postin asiakaspalvelusta vastaava johtaja Sanna Savonius. Hän kertoo entisen julkishallinnon organisaation muuntautumisesta moderniksi, yhä ketterämmäksi yritykseksi. 22 000 ihmisen organisaatiota ei muuteta yhdessä yössä, mutta Savonius kertoo, miten palvelua parannetaan kuluttajadatan sekä fyysisen ja digitaalisen ulottuvuuden yhdistämisen avulla.

Tämä erikoisjakso on äänitetty Salesforcen Basecamp Helsinki -tapahtumassa Messukeskuksessa 14.5.2019. Tapahtumassa vieraili lähes 1 500 teknologian bisnesvaikutuksista kiinnostunutta ihmistä, joista osa kertoi meille, mikä heidän mielestään on älykkäintä juuri nyt.

Mikko Eerola on yksi Lohkoketjut – tiekartta päättäjille -kirjan kirjoittajista ja parhaimpia asiantuntijoita kertomaan, millaisia bisnesmahdollisuuksia tämä uusi teknologia tuo tullessaan. Hänen mukaansa lohkoketjut ovat uusi tapa yhdistää vanhaa teknologiaa. Lohkoketjuissa on oma vallankumouksellinen elementtinsä, sillä niiden avulla kaikenlaiset luottamusta antavat kolmannet osapuolet, kuten esimerkiksi välityssivustot ja kiinteistönvälittäjät, voidaan sivuuttaa tyystin.

Tässä jaksossa Eerola kertoo, kuinka lohkoketjuilla on jopa tekoälyyn verrattava potentiaali mullistaa yritysten ja julkisen sektorin toimintaa. Suomessa tehtävää kuitenkin riittää, sillä me olemme Keski-Eurooppaa jäljessä lohkoketjujen käyttöönotossa, ja julkisiin lohkoketjuihin perustuvan bisneksen rakentaminenkin on meillä epävarmaa.

Elokuussa teattereihin saapuu Angry Birds -elokuvan jatko-osa, jonka lisensointiohjelmaa on rakennettu brändilisensöinnistä vastaavan johtajan Simo Hämäläisen johdolla pari vuotta. Roviota voi hyvällä syyllä pitää Suomen lisensöintibisneksen pioneerina, jossa alan osaamista on viety kansainväliselle tasolle.

Tässä jaksossa Hämäläinen paljastaa, miten Angry Birds luo nahkansa uudestaan ja pitää yllä vetovoimaansa. Lisäksi hän kertoo, miten 5G ja 3D-printtaaminen muovaavat Rovion bisnestä ja miten yritys pitää tuoteväärennökset kurissa ympäri maailman.

Yritysten bisnesdatan visualisoinnille ja reaaliaikaiselle seurannalle on huutava pula. Tähän huutoon vastaa kotimainen startup Dear Lucy.

Yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan Taina Sipilän mukaan datalla johtamisen suurin ongelma on, että siitä tehdään turhan vaikeaa. Jos liiketoiminnan ajantasainen informaatio on yrityksen hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä helposti, voidaan arvokas kokousaika käyttää tiedon perkaamisen sijasta analyysiin ja ratkaisuvaihtoehtojen arviointiin.

Hyvässä kasvussa oleva Dear Lucy on alusta asti ollut kansainvälinen yritys, jonka asiakkaista puolet on ulkomaisia. Tässä jaksossa toimitusjohtaja Sipilä kertoo, miksi viisaus ei asu vain johtoryhmässä ja mitä hyötyä reaaliaikaisen bisnesdatan läpinäkyvyydestä on.

Valtion Kehitysyhtiön eli Vaken toimitusjohtajalle Taneli Tikalle vastaus on selvä: ei missään nimessä. Valtion omistama osakeyhtiö on pikku hiljaa pääsemässä vauhtiin tulevaisuuskestävän Suomen rakentamisessa. Yhtiön taseeseen on siirretty parin miljardin euron edestä varoja, ja ensimmäiseksi kohteeksi on valittu tekoäly. Tikan mukaan tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että Suomen julkisen sektorin on oltava kehityksessä mukana.

Tässä jaksossa Tikka kertoo, miten Suomen tulevaisuutta ennakoidaan ja miten valtio voi tukea rohkeita tienraivaajia, joiden ympärille syntyy uusia osaamiskeskittymiä ja kasvua.

Energianhallinta- ja automaatioratkaisuja kiinteistöihin toimittavan Schneider Electricin liiketoimintajohtaja Tuomas Qvick kertoo, että yli 100 maan vertailussa Suomi on rakennusten IoT-laitteiden määrän kasvussa ykkönen. Pullonkaula ei olekaan Suomessa enää datan kerääminen vaan sen ottaminen hyötykäyttöön. Kiinteistöanalytiikalla voi säästää jopa neljänneksen rakennuksen energiankulutuksesta, joten porkkanaa ei tarvitse kaukaa hakea.

Esineiden internet tuo lähes puolet Schneider Electricin liikevaihdosta, joten tälle ranskalaiselle edelläkävijälle IoT ei ole mitään hypeä vaan bisneksen ytimessä. Qvick johdattelee lähes 200-vuotiaan yrityksen nykytilaan ja siihen, miten rakennusten lisääntyvä älykkyys herättää ne aivan uudella tavalla eloon.

Kuvattu skenaario voi olla lähempänä kuin moni arvaakaan, jos se on Jufo Peltomaasta kiinni. Sarjayrittäjä ja teknovelho Peltomaa on ollut mukana perustamassa lukuisia toinen toistaan kiinnostavampia teknologiayrityksiä, ja tällä hetkellä hän työskentelee lisätyn todellisuuden eli AR:n parissa. Immersal on kotimainen yritys, jolla on potentiaalia rakentaa maailmanlaajuinen lisätyn todellisuuden pilvipalvelu. Hanke on enemmän kuin vaativa mutta tilaisuus on huima, sillä lisätystä todellisuudesta povataan satojen miljardien markkinaa ja kännyköitä suurempaa vallankumousta.

Jufo Peltomaa kertoo yrittäjyyden lumosta, luovasta hulluudesta sekä lisätyn todellisuuden käyttömahdollisuuksista. Samalla hän paljastaa, koittaako vuonna 2020 myös Raptorin comeback.

Tata Consultancy Servicesin eli TCS:n Euroopan innovaatiojohtaja Tommi Mäkinen tietää suuryritysten disruptiosta yhtä sun toista – se sattuu olemaan hänen leipälajinsa. Astuessaan viisi vuotta sitten valtavan, noin 420 000 ihmistä työllistävän intialaisen IT-talon palvelukseen, hän lähti tietoisesti seikkailulle. Nyt Mäkinen auttaa isoja laivoja kääntymään asemassa, jollaiseen harva suomalainen on yltänyt.

Matkan varrella ennakkoluuloinen mielikuva TCS:stä on karissut. Tässä jaksossa Mäkinen kertoo, millaisesta yrityksestä oikeasti on kyse sekä sen, miten hän kehittäisi Suomen innovointikykyä.

Tehtävä oli Nissilälle mieluinen ja valaiseva: valtionhallinnossa päähaaste ei enää ole palveluiden sähköistäminen vaan asiakaslähtöisyyden lisääminen. Tekoälyhankkeita oli viime vuoden lopulla käynnissä jo lähes 30, joten uusien teknologioiden kokeilu on käynnistynyt väkevästi.

Vuodenvaihteessa Nissilä valittiin johtamaan yli 750 henkeä työllistävää Kelan IT-palvelukeskusta, joka aloittaa toimintansa huhtikuussa. Tässä tehtävässä hän pääsee vaikuttamaan todella monen suomalaisen arkeen. Kelan verkossa asioidaan yli 40 miljoonaa kertaa vuodessa, joten sähköinen palvelu on jo arkipäivää. Tekemistä on kuitenkin vielä kansalaisten saaman palvelun sujuvoittamisessa.

Jakson lopussa Marika Kohonen johdattelee jälleen ajankohtaisen tutkimustiedon äärelle.

Tätä mieltä on Teknologiateollisuus ry:n kasvusta ja osaamisesta vastaava johtaja Laura Juvonen. Lähes joka kolmas suomalainen saa jo toimeentulonsa teknologiayritysten kautta. Ja lisää kaivataan, sillä arvioiden mukaan alalle tarvitaan yli 50 000 uutta tekijää seuraavien neljän vuoden aikana.

Tässä onnistuminen vaatii merkittävää panostusta uusien osaajien houkuttelemiseksi. Esimerkiksi naisten osuus IT-työntekijöistä on edelleen hälyttävän alhainen. Virheellisten mielikuvien korjaaminen auttaisi jo paljon tavoitteen saavuttamisessa.

Jakson lopussa kuultava Salesforce-vinkki on uudistunut! Tästedes Salesforcen Marika Kohonen sukeltaa älykästä teknologiaa käsittelevien tutkimusten syövereihin ja nostaa esiin tärkeimmät havainnot.

Mikä oikeasti muuttui, mikä taas jäi puheen tasolle? Miten teknologian ja älykkyyden tunkeutuminen jokapäiväiseen arkeen näkyi Suomessa? Kuinka tosissaan suomalaiset ovat ottaneet elinikäisen oppimisen vaatimuksen?

Näkemyksensä näihin kysymyksiin kertoo IT-alan kokenut keulahahmo, Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

Mihin siis kannattaisi sijoittaa miljoona tekoälyyn korvamerkittyä euroa? Kuka haluaisi suomalaisten yritysten siirtyvän takapihalta etupihalle, ja mitä hän sillä tarkoitti? Ja missä kotimaisessa kärkiyhtiössä uskalletaan ajatella, että 99 prosenttia innovaatioista syntyy oman organisaation ulkopuolella?

Vastaukset löytyvät tästä Älyradion joulukimarasta, johon kokosimme yhteen vuoden 2018 parhaat älynväläykset!

Lopulta mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategiaan ja kasvuun veti Duzanskajan yritysmaailmaan ja Baswareen, jossa hän vastaa yrityskaupoista ja strategiasta. Neljän vuoden aikana hän on omakätisesti kokenut, kuinka taloushallintoalan pörssiyhtiö on muuntautunut lisenssibisneksestä teknologiayritykseksi, jonka liikevaihdosta 66 prosenttia tulee pilviliiketoiminnasta.

Duzanskaja kertoo, millaisessa vaiheessa Baswaren muutos ja kansainvälinen kasvu tänä päivänä on. Hän avaa myös sen, millaisin keinoin uuden strategian kova kasvutavoite ja miljardiluokkaan pääsy toteutetaan.

Yksi Yhdysvalloista kasvua hakevista yrityksistä on suomalainen viihdealan startup Ferly, jonka toimitusjohtaja on kokenut kustannusalan ammattilainen Laura Nevanlinna. Yritys, joka luo viihdyttäviä tarinoita lapsille ja nuorille niin kirjoina kuin animaatioinakin, ei ole lähtenyt soitellen sotaan: perustajat ovat entisiä Rovion konkareita, ja jalansijan Atlantin takana antaa Vancouverissa sijaitseva animaatiostudio.

Miten Ferly aikoo valloittaa maailman suuret viihdemarkkinat? Mitkä ovat Nevanlinnan mielestä suomalaisen tarinankerronnan vahvuudet? Ja onko uuden, Ryhmä Haun kaltaisen megahitin luominen mahdollista?

Antti Järvinen on reilun kahden vuoden ajan toiminut Googlen Suomen maajohtajana. Hänellä on merkittävä näköalapaikka innovatiivisessa ja vahvan yrityskulttuurin omaavassa yrityksessä, jonka panostukset Suomeen ja erityisesti Haminan datakeskukseen ovat olleet tuntuvia.

Järvinen kertoo, kuinka Googlella kannustetaan työntekijöitä yrittäjähenkisyyteen ja varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus innovoida. Hän kertoo myös näkemyksensä siitä, mikä suomalaisten yritysten teknologiaymmärryksessä ja kasvun tekemisessä mättää.

Tämä tiedetään konepajateollisuuden moniottelijassa Wärtsilässä paremmin kuin hyvin. Yhtiön taival alkoi vuonna 1834 sahana Tohmajärven Värtsilän kosken partaalla, ja sittemmin yritys on luonut nahkansa useaan kertaan. Tänä päivänä Wärtsilä ei enää operoi telakka-, paperikone- tai lasiteollisuuden parissa vaan keskittyy kehittämään älykästä teknologiaa meri- ja energiasektoreille.

Vieraana on Wärtsilän asiakkuussovelluksista vastaava päällikkö Paavo Kotinurmi. Hän kertoo, miten yritys on onnistunut kerta toisensa jälkeen uudistumaan. Kotinurmi avaa myös tämän hetkistä digitaalista murrosvaihetta ja niitä keinoja, joilla Wärtsilä pysyy oman toimialansa kehityksen kärjessä.

Mitä uutta Dreamforce tällä kertaa tarjosi osallistujilleen? Miksi suomalaiset yritysjohtajat ja asiantuntijat panostavat arvokasta aikaansa useita päiviä tällaisen matkan tekemiseen? Ja miten hyvässä vauhdissa suomalaiset yritykset ovat teknologisen kehityksen suhteen?

Kokemuksistaan kertoo Elisan kehitysjohtaja Samuli Volanen, joka vieraili Dreamforcessa jo kolmatta kertaa.

Laakso on viihtynyt verottajan palveluksessa yli vuosikymmenen ajan. Häntä motivoi paitsi työn vaikuttavuus myös toimintaympäristön jatkuva muutos. Alustatalous muuttaa myös työn tekemisen tapoja ja tässäkin kehityksessä Verohallinto haluaa olla eturintamassa, jotta tarve yksilöiden tekemille erillisilmoituksille olisi mahdollisimman pieni.

Mitkä ovat Mikko Laakson vinkit uuden teknologian pilotointiin? Millaisia asiakaskokemuksen parannuksia on luvassa yritysverotukseen? Ja mikä motivoi kehittämään monopoliasemassa olevaa organisaatiota?

Kilven mukaan työ on edelleen toisten ihmisten ongelmien ratkaisemista mutta vanha, tehokkaan toiston logiikan varaan rakennettu tuotantokoneisto kuitenkin yskähtelee. Juuri kukaan ei enää saa suoraan koulun penkiltä sellaista kompetenssia, jolla pärjäisi läpi työelämän jatkuvan muutoksen.

Mitkä taidot korostuvat tällaisessa maailmassa? Millainen rooli yrityksillä pitäisi olla työvoiman kouluttamisessa? Ja mitä ihmettä tarkoittaa, että kaikkein menestyneimmät yritykset ovat alustoja?

K-ryhmä työllistää noin 42 000 henkeä, ja osin hyvin itsenäisesti toimivia kauppoja on peräti 1 800 kappaletta Itämeren maissa. Tällaisessa organisaatiossa digitalisaation edistäminen ei ole aivan suoraviivainen projekti.

Miksi Ronkainen päätti siirtyä Googlen maajohtajan paikalta juuri Keskolle? Millaisen arvosanan hän antaa Keskon digitaaliselle suorituskyvylle? Ja mitkä ovat ruoan verkkokaupan tulevaisuuden näkymät – häämöttääkö näköpiirissä ruokakassia kotiin lennättävä drone-lennokki?

Asiakas- ja työtyytyväisyyden mittauspalveluita tarjoavan HappyOrNotin kehitysjohtaja Kirsti Laasio tietää, mitä nopea kansainvälistyminen vaatii – ja millaista on neuvotella sellaisten jättiyritysten kuin McDonald’s, Ikea tai American Express, kanssa. HappyOrNotin palveluita käytetään jo 120 maassa ja nälkää jatkaa kasvua riittää.

Millaisia strategisia valintoja kasvuyrityksen kannattaa tehdä jo startup-vaiheessa? Mitkä ovat Kirsti Laasion mielestä asiakaspalautteen hyödyntämisen helmasynnit suomalaisissa yrityksissä? Ja pitäisikö hymiöpömpeli itse asiassa viedä jokaiseen kotiin?

Koneen CIO:lla Antti Koskelinilla on näköalapaikka siihen, miten uudesta teknologiasta elävä yritys pysyy kansainvälisessä kilpailussa mukana. Nykymaailmassa yksikään yritys ei selviä yksin omassa siilossaan, siksi kasvua kannattaa rakentaa myös toisten innovaatioita hyödyntäen.

Miksi kansainvälisen yrityksen kannattaa toimia paikallisesti? Mistä Antti Koskelin hakee inspiraatiota? Ja ennen kaikkea: millaista on tulevaisuuden hissimusiikki?

Kukapa olisikaan parempi henkilö kertomaan, miksi juuri nyt on tekoälyn aika, kuin tietokirjailija Antti Merilehto. Häneltä ilmestyi helmikuussa kirja nimeltään Tekoäly – Matkaopas johtajalle. Teos osui ja upposi, sillä ensimmäinen painos myytiin loppuun parissa päivässä.

Kuinka tekoälykkäitä me Suomessa lopulta olemme? Mistä yritysjohtajan kannattaa lähteä liikkeelle? Ja mitä Merilehto tekisi miljoonalla tekoälyyn korvamerkityllä eurolla?

Stockmannin CCO eli asiakkuudesta, markkinoinnista ja digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja Anna Salmi on vajaan kahden vuoden ajan ohjastanut yritystä kohti digitaalisempaa tulevaisuutta ja ennen kaikkea parempaa asiakaskokemusta. Salmi on johtanut siten, kuin 2010-luvulla odotetaankin: avoimesti ja omalla persoonalla. Luntakin on tullut tupaan mutta tämä ei ole vienyt sivuraiteille.

Älyradion ensimmäisessä jaksossa keskustellaan Stockmannin uudistumisesta. Jakson lopussa tarjotaan ajankohtainen vinkki Salesforce-alustan käyttöön.